Princess wool-sock and prince wool-pants.
There is so much snow. It's unavoidable not to talk about it. It feels totally unbelievable that in less than 3 months it will be V's birthday and it's almost summer by then. I've been going through photos, starting from the time when we moved here. It will be 4 years since we moved. Yes, 4 years. That's very long (that's 10 000 photos). I often think of things through the kids: if it had to be like this in order to have them right here right now, I wouldn't change anything. And still, I would change a thing or two. Well now that I have them. I have been so in love with them, so fascinated with everything they come up with in these past weeks.
We're having a winter holiday this week.
9 kommenttia:
si précieux, si mignons !
C
Salut! I saw your necklaces photographed beautifully in Papier mache!
Mun tytöllä oli samanlaiset tossut kun se oli jotain neljän. Kirppikseltä löytyi ja siellä on poiskin myyty:) Niin, minunkin tyttö oli neljä kun muutettiin maalle, ja nyt se täyttää kymmenen! Hurjaa.
Meilläkin on paljon lunta, muttei läheskään niin paljon kun viime talvena. Silloin lumi ei enää mahtunut mihinkään ja ikkunoistakaan ei tahtonut nähdä ulos, kun lumi oli edessä.
Meillä myös mielettömän paljon lunta ja loma. Ja maallemuutosta on kohta neljä vuotta, en ole aikuisiällä asunut missään näin pitkään muuttamatta.
Olet ajatellut suloisia asioita.Ja voi kyllä aika rientää ja sen näkee oikesti juuri lapsissaan.Se on ihanaa ja kouraisevaa sydämessä.pienet jalat ovatkin äkkiä numeroa 44 eteisessä pikkuisella miehellä ...onneksi olkoon neljälle vuodelle ja hiihtolomalle ja elämälle siellä missä juuri nyt olette,
halit
maria
Siskollani oli just tuollaiset tossut ylioppilasjuhlatossuinaan joskus kauan, kauan sitten.
Ihanat kuvat!
Olen alkanut uskoa tuohon mystiseen seitsemän vuoden sykliin. Ainakin omalla kohdallani huomaan merkittävien muutosten tapahtuneen seitsemän vuoden välein. Neljä vuotta sitten odotin tyttöäni. On kuin siitä olisi vain hetki ja pieni ikuisuus.
hellyttävät kuvat.
lumesta puhutaan täälläkin. S. aina ihmettelee miten suomalaiset jaksaa puhua niin paljon säästä. no, vuosien myötä hänkin on sen oppinut;)
miten siitä voisi olla puhumatta, nytkin kun sataa räntää, ja miettii että miten on varustauduttava että tuonne pääsee ja tuolla jotenkin eteenpäin..
hello there, stumbled in from atswimtwobirds....
it's been just over 4 years that we moved to montenegro. and my girl will be 4 in a couple of months.
a crazy time, and still more craziness ahead. i try to grasp the simple and quiet.
Liivia, mä en ollut ennen nähnyt tällaisia, ostin kirppikseltä käyttämättömät. Vähän isot vielä. Lunta on ollut kolmena talvena peräkkäin aika rutkasti, ei kyllä jaksais enää!
Emma! Meillä on sit sama aikataulu ollut. Ja todellakin, ennätyspitkä asumisaika mullakin. Kerran taisin asua 4 v jossain. Toivottavasti teillä oli hyvä loma!
Maria, kiitos. Kiitos. Kauhean nopeasti aika menee. Edelleen on niin, että lasten kanssa ollessa kaikessa on järkeä. Mutta olen ihan pikkuisen itsenäistynyt ja kaipaan aika paljon kaikenlaista... 44, hui!
Celia, 7 vuoden kausia mä juuri opiskelen... Pieneni täyttää kohta 7! Se on kyllä ollut vain pieni hetki, mutta ikuisuus myös; tosi outo ajatus, etä noita kahta ihmistä ei ollut vähän aikaa sitten.
Outi, mistä sitä sitten puhuis? Ei tämmöiseen voi tottua. Jos jotkut vuodenajat vaan kestää ja kestää. Tai siis tää yksi. Ei jaksa enää...
Monica, hello! Nice to meet you!
Lähetä kommentti