We've been going through boxes again. These are diaries I kept together with my best friend at that time. I think around 16. She died when we were 19. I don't want to read them, I keep them more as an object, all three of them tied together. Inside we're mostly being silly-funny and arguing.
It is raining, both kids are a bit sick, I eat too much chocolate. I think I will make a coffee, both kids are asleep. And crochet, I decided what to do with the circles and squares.
+
Ai niin. Ajattelin yrittää vähän suomea taas. 40% Mantelin lukijoista on Suomesta. Ajatella.
Kuvissa on siis esineeksi luokiteltava pino päiväkirjoja. Ne olivat minun ja parhaan ystäväni yhteisiä noin 16-vuotiaina. Menin eri lukioon, siksi päiväkirjat aloitettiin. Marjo kuoli aika yllättäen 19-vuotiaana, joten kaikki kolme kirjaa ovat minulla. Niitä ei tee mieli lukea, jutut on aika tyhmiä. Tulee sellainen olo, että miksei sanonut vain kaikkea kaunista. Sanottiin me kaikkea kaunistakin. Kaikesta on jo tosi kauan.
Nyt nuhainen vauva on hereillä enkä ehtinyt tehdä kahvia.
11 kommenttia:
Kiva kun kirjoitat suomeksikin :) Mun englanti on niin surkeaa. Vaikka hyväähän se tekisi lukea enemmän, siinä oppisi, jos olisi aikaa.
Minä luin jokin aikaa sitten vanhoja päiväkirjojani ja häpesin. Vaikka oli siellä hauskojakin juttuja. Osan olen repinyt ja hävittänyt, olkootkin sitten muistoja, mutta ihan kaikkea en halua muiden näkevän, sitten joskus.
Varmasti aika tunteita herättävää sitten jos joskus päätät lukea.
Nuhaiselle paranemispuhallus!
Moi Minja! Jätin eilen sulle kommentin, tai siis yritin. Teidän vauva on niin pieni! 7kk on jo ihan kauhean iso.
En tiiä onko mun englanti kovin opettavaista. Kyllästyttää vähän kaikki kielet juuri nyt.
Olen lukenut nuo kyllä, mutta siitäkin on monen monta vuotta, Hullua, että on niin vanha, että kaikesta on pitkä aika. Luin jotain omaakin, ja en kyllä tosiaankaan halua, että lapset joskus lukisi niitä!
well, they are really beautiful as a memory and as an object.
Minäkin kiitän suomipätkistä, englannin kanssa mulla menee niin kauan aikaa, etten usein ryhdy lukemaan ollenkaan.
Ihan samanlainen päiväkirjapino mulla, vielä yhtä monta, mutta kaksikymppisenä kirjoitettuja. Ei enää ihan niin tyhmät jutut, mutta niissäkin löytyy. Ei taida sopia koskaan jälkipolvien silmille.
mm chocolate.definately eating too much on this side of the globe too.hope your little ones are better soon.
Joskus tulee hetki kun haluat kirjat avata.Katselin itse vähän aikaa sitten omia muistoja 22v takaa omasta menetyksestäni.Ja tuntui oudolta kuin olisi lukenut jonkun vieraan ihmisen ajatuksia ja se olikin oma itse vuosien takaa.helpotti kun tajusin että se ihminenhän kulkee minussa mukana mutta "vuosien lisämausteilla".Inhottava nuha meilläkin kuopus tuhisee ja kiukuttelee ,poju leirikoulussa Suomenlinnassa ja tosi räkäisenä ilmeisesti linnakkeiden kellareissa parast aikaa..Voimaa sinulle!
Hello. I like to read your blog. I comment today because of the diaries you write about. I just made 4 posts about my journals on my blog. It is interesting to read what others experience has been as well. Take a look if you like. Have a nice day.
Jännä, olen tottunut niin lukemaan tekstejäsi englanniksi, että en osaa vaihtaa suomelle.
Ihana muisto nuo päiväkirjat, vaikka niitä ei vielä pystyisikään lukemaan. Ne näyttävät tosi vanhoilta, paljon vanhemmilta kuin ovatkaan. Ja kauniilta, kuin pieneltä rakkaiden esineiden kokoelmalta.
Kiitos sanoista, Liivia, Maria, Mimmi.
Pitää tunnustella tätä suomea, se tuntuu jotenkin henkilökohtaisemmalta ja julkaisukynnys nousee korkeammaksi. En haluaisi liikaa miettiä, vaan kirjoittaa mitä milloinkin tulee mieleen.
Nuo kirjat on jotenkin hankala säilytettävä, mutta tietenkin niin tärkeä muisto, etten voi niitä hävittää. Jotkut mun omat muistikirjat on niin kauniita, että haluaisi säästää, mutta kirjoitukset kiusallisia.
Thanks Alice, Melinda, Lovely.
Then there are also my own private notebooks. And letters. Lots of stuff to keep and wonder if I ever read any of them, and if I want anybody else to read them either...
Minustakin suomea on kivempi lukea, kun englantini on heikohkoa.
Minä en kanssa oikein voi kuvitella, että lapset lukisi joitain muistikirjojani joskus. Täytyy piilottaa visusti. Hävittää en kuitenkaan tahdo.
It's a beautiful and sad story at the same time ... .
Lähetä kommentti