


Here we are, walking on ground that is not shaking. I'm trembling anyway. The footage from Japan is nightmarish. My mum sent me a text-message: "you could also be there right now if you had money". There are so many people in that country. So many people missing. It's not enough that nature is uncontrollable, but humans have created uncontrollable dangers too. Nuclear power sucks.
+
Meidän jalkojen alla ei järise. Tärisyttää kuitenkin. Painajaismaista.
8 kommenttia:
Painajaismaista.
Tuntuu väärältä haluta lätäköitä, haluta yhtään mitään, mutta tahtoisin kans jo lätäköitä. Täällä ei ole vielä näkynyt.
Alin kuva on hieno.
niin.. kyllä aika hiljainen on olo, mitä kaikkea siellä on ihmisille tapahtunut ja tapahtuu. tuntuu ettei ne huonot uutiset lopu ollenkaan. toivotaan.
Liivia ja Hanna,
on ollut niin monia katastrofeja ja sotia koko ajan ja kaikkea, mutta tämä liippaa henk.koht. jotenkin lähimpää. Tuntuu epäreilulta reagoida tähän niin paljon enemmän. Hullua, että me vaan steppaillaan täällä ja pikku V näyttää ihan pingviiniltä ja se on se maa, minne koko ajan kaipaan ja on niin monta ihmistä siellä, ja niillä omat ihmisensä ja sitten vielä ne lukuisat ydinvoimalat.
(Kiitos, Y kehui sitä myös: "Cartier-Bresson itkisi ilosta")
niin, vähän samoja mietteitä. kun joka päivä sattuu kauheuksia eikä ne paljon kuitenkaan hetkauta. aika itsekkäältä tuntuu, sekin että kaipaa sinne japaniin vaan. ja minä olin kuitenkin siellä vaan aika vähän aikaa.
hämäävää on kun tulee niin paljon ristiriitaista tietoa niistä ydinvoimalajutuista, ei oikeen tiedä mitä siellä tapahtuu. kauheita kuitenkin.
Kuvissasi on lupaus.
Minä ajattelin sinua ja Joolaa kun kuulin uutiset. Muistin heti teidän siteet Japaniin.
Ei riitä sanat. Niin järkyttävää kaikki ja lisää huonoja uutisia luin äsken.
Kiitos näistä valoa tuovista kuvista!
Maria, jospa olisikin valta ja voima lupailla jotakin. Tänään kuulin eka kertaa, että tutun ystäviä oli menehtynyt. Mutta ei kyse ole enää edes siitä, onko tuttu tai tutun tuttu vai ei. Todella suuri onnettomuus ja vielä tuo kauhea ydinvoimalauhka.
Minja, niin. En ole kyllä kaikkien maailman muiden katastrofien kohdalla näin kovasti elänyt mukana. Samaan aikaan paha olo ja tavallinen olo. On vettä ja sähköä ja pitää tehdä ruokaa. Ja saada käännös valmiiksi. Terveisiä teille!
Hanna:Kaikken lämpöisin rutistukseni sinne.Ajattelen sinua.
Lähetä kommentti